Roolipelistä ammatti

Roolipelien siirtyessä pöydän ympäsillä pelattavasta pelistä liveroolipelaamiseksi on tuonut aivan uusia ulottuvuuksia myös työmarkkinoille. Liveroolipelaamisesta eli larppauksesta on tullut suosittu harrastus niin aikuisten kuin lasten parissa, vaikka alkuun larppausta pidettiinkin vaarallisena, nyt jopa löytyy ammatikseen larppaajia kuten Claus Raasted. Vaarallisuus on edelleen mukana, mutta vain ajatuksissa Clausin mielestä “olo on kuin videopelissä, kun larppaan”.

Alkujaan Claus on harrastuksena aloittanut larppaamisen, mutta tänä päivänä hän suunnittelee larppeja ja näin elättää itsensä sillä.

Claus oli uransa alkutaipaleella 2005 puhujana Ropecon roolipelitapahtumassa, paikalla häntä kuuntelemassa oli vain muutama ihminen, silloin kuuntelijajoukon mielenkiinnon vei Amerikkalainen Bill Bridges, joka toimii roolipelisuunnittelijana. Vuonna 2016 Raasted sai uuden mahdollisuuden näyttää puhujan lahjansa Ropecon tapahtumassa, nyt hän ei ollut enää ekstrana vaan kunniavieraana ja keräsi suuren määrän kuuntelijoita.

Median uutiskynnys on ylittynyt kansainvälisesti kun Raasted vuonna 2014 järjesti kauniista

säästä ja maisemista tunnestussa Puolassa Larppi-tapahtuman. Harry Potter -teemainen larppi heräsi eloon puolalaisessa keskiaikaisessa linnassa, tapahtuma oli menestys.

Tänä vuonna 39-vuotta täyttävä Tanskalainen Claus Raasted on harjoittanut larppaamista ammatikseen jo vuodesta 2002 asti.

Kuin olisit videopelissä

Ennen larppaamiseen tutstumistaan Raasted pelasi paljon pöytäroolipelejä, joten säännöt ja peli itsessään oli hänelle tutttu. Ystävän kautta Claus sai tiedon tapahtumasta, jossa roolipeli viedään astetta pidemmälle ja pukeudutaan ja eläydytään hahmon mukaan.

Siihen aikaa Claus oli vielä nuori 13-vuotias ja innostui heti asiasta. Pettymys oli pienoinen, kun asut näyttivät surkeilta ja säännötkin tuntuivat onnettomilta, mutta silti hänellä oli hauskaa pelatessaan ja hän oli välittömästi koukussa. Pelaaminen kasvatti nuorta Clausia kohta aikuisuutta.

Liveroolipelit saattavat vaatia kuukausien etukäteissuunnittelun, jossa suunnitellaan ja tehdään valmiiksi lavastukset, asut, aseet ja tietysti itse tarinapohja. Peli etenee pelaajien näytellessä niin tarkasti kuin mahdollista valitsemansa roolihahmon toimintaa. Larppausta voisi verrata videopeliin, mutta sen sijaan että ohjaisit peliä peliohjaimella, oletkin itse “peliohjain” ja sisällä pelissä. Mahtavinta on päästä itse rakentamaan tarinaa, pelkän lukemisen tai katsomisen sijaan.

Kalenteri pelkkää larppia

Raasted opiskeli yliopistossa filosofiaa, kunnes larppaus vei miehen mennessään, nyt hänellä on takanaan satoja onnistuneita suunniteltuja larppaus tapahtumia. Raastedilla on oma tuotantoyhtiö, jonka kautta hän tapahtumia järjestää. Larppitapahtumia on ollut laidasta laitaan niin pieniä muutaman tunnin tapahtumia kuin suuria monta päivää kestäviä tapahtumia.

Roosted suunnittelee larppeja sekä kokeneille että ensikertaa harrastukseen tutustuville ihmisille. Larppausta voi tehdä lähes missä vain, muutamia Clausin mainitsemia paikkoja ovat museo, kirjasto ja pankki. Larppausta voi käyttää myös joko viihdyttämiseen tai opettamiseen.

Ammatikseen larppaavan Raastedin päivään kuuluu larppien johtaminen, larpien suunnitteleminen sekä erilaisissa tapahtumissa puhuminen. Claus vertaa larppien tekoa elokuvien tekoon. Periaate on sama, ensin tulee idea, sitten pohditaan kenelle kohdennetaan, sitten vielä lokaation etsintä ja budjetin laskeminen.

Suunnittelun kesto riippuu paljon larpin aiheesta ja kestosta. Pitkäkestoisin larppi johon Raasted on osallistunut on kestänyt kuusi päivää. Silloin hänen roolinaan oli Jane Austen romaanissa esiintyvä kateellinen aviomies.

Vierivä kivi ei sammaloidu

Työt ei tekemällä lopu ja sehän on vain hyvä asia. Raasted suunnitteleekin jo uutta larppi tapahtumaa joka sijoittuu Ranskaan 1800-luvulle. Toiveissa on löytää unelma lokaatio jossa voisi toteuttaa musikaalilarpin Les Miserablesia mukaillen. Musikaalilarppeja on järjestetty vielä varsin vähän, mutta projektista innostuneita riittää paljon.

Suosituimpia aiheita larppauspeleille löytyy fantasiamaailmoista, vampyyrit, lohikäärmeet ja velhot kuuluvatkin moneen tapahtumaan. Mutta “kummallisiakin” teemoja halutaan, kuten vankileirejä, koulukoteja tai sukellusveneeseen sijoittuvia larppeja.

Raasted uskoo, että tulevaisuudessa pelaajat matkustavat muihin maihin pelaamaan. Jo nyt larpputurismia tapahtuu jonkin verran, mutta kasvua on odotettavissa. Seuraava kysymys kuuluu voiko tällä rikastua?

Raastedin mukaan ehdottomasti, mutta tuskin vielä moneen vuoteen. Taas hän vertaa elokuva-alaan, että tuskin ensimmäisillä elokuvilla paljon tienattiin, mutta nyt kyseessä on miljardibisnes.